Aktiivisen kauppapolitiikan puolesta – vientivetoinen Suomi

Suomi elää viennistä. Vapaakauppa on Suomen etu. EU:n tulee avata uusia vientimarkkinoita suomalaisille yrityksille. Kauppasopimusten pitää olla tasapuolisia ja EU:n täytyy puolustautua, jos muut aloittavat kauppasodan.

Kauppapolitiikalla on väliä. Se voi tuoda tai viedä Sinulta työn.

 

Puhuuko ehdokkaasi kauppapolitiikasta?

Kauppapolitiikasta päätetään EU-tasolla. Suomi ei voi itse tehdä kauppasopimuksia muiden maiden kanssa. Siksi kauppapolitiikka on tärkeä teema eurovaaleissa. Paljon tärkeämpi kuin moni muu sinänsä tärkeä asia, josta ei päätetä EU-tasolla. Mutta moni ei puhu siitä. Muista kysyä eurovaaliehdokkailta, mitä he ajattelevat ja tietävät kauppapolitiikasta.

Kauppapolitiikalla tarkoitetaan tulleja ja muita kansainvälisen kaupan sääntöjä, jotka lähtökohtaisesti vaikeuttavat kauppaa. Vapaakauppasopimuksilla helpotetaan vientiä ja tuontia.

EU:ssa sopimukset neuvottelee Euroopan komissio. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät neuvottelutuloksesta. Parlamenttia konsultoidaan läpi neuvotteluiden. Neuvottelut kestävät yleensä vuosia – kymmenenkin vuotta ei ole epänormaalia kauppapolitiikassa. Siksi homma on parempi saada oikealle uralle alun alkaen.

EU:lla on meneillään neuvottelut yli 20 maan kanssa, osa näistä kauppablokkien kanssa käytäviä neuvotteluja (Mercosur, GCC). Lisäksi vanhaa vapaakauppasopimusta ollaan päivittämässä kuuden maan kanssa.

 

Suunta

  • Globaalin talouden painopiste on siirtymässä Aasiaan. EU:n tulee avata kauppaa yrityksilleen Aasiassa ja muilla kehittyvillä markkinoilla.
  • Kaupan vapauttaminen globaalisti olisi paras ratkaisu. Tämä on kuitenkin osoittautunut epärealistiseksi; WTO-kierrokset ovat kariutuneet. EU:n täytyy panostaa kahdenvälisiin vapaakauppasopimuksiin. EU-Japani -sopimus oli tärkeä saavutus. Lisää niitä!
  • Presidentti Trump aloitti kauppasodat. EU:n pitää toimia kauppasotia vastaan, mutta tarvittaessa puolustaa intressejään napakasti. Olla nykyistä ärhäkämpi terrieri.
  • Ilmastotoimia EU:n ulkopuolella pitää voida vauhdittaa kauppapolitiikalla. Nykyinen WTO-säännöstö kieltää ns. hiilitullien käytön. Tähän pitää saada korjaus.  EU:n ulkopuolella tuotettu tuote, jolla on iso hiilijalanjälki, ei saa saada epäreilua kilpailuetua.
  • Brexit. Ison-Britannian kanssa pitää valitettavasti neuvotella vapaakauppasopimus, jossa ”kelloa käännetään taaksepäin”.  Sopimus on oleva vääjäämättä molemmille huonompi kuin nykyinen jäsenyyden tuoma tila. Mutta sellainen pitää neuvotella, elleivät britit viisaasti peruuta koko Brexitiä. Minkään klubin ulkopuolella ei voi saada samoja etuja kuin maksamalla jäsenmaksu ja sitoutumalla yhteisiin sääntöihin.

 

Osaamista Euroopan parlamenttiin

Olen toiminut lähes 30 vuotta kauppapolitiikan parissa eri puolilla pöytää. Vihkimykseni sain Teollisuuden Keskusliiton kauppapoliittisena asiamiehenä. Euroopan komissiossa tein töitä kauppapolitiikan, ympäristön ja metsän kolmiyhteyden parissa. Välissä ehdin työskennellä Euroopan vapaakauppajärjestössä EFTAssa. Toimin pitkään suuren suomalaisen vientiteollisuuskonsernin, Metsäliitto-Yhtymän/Metsä Groupin, kauppapolitiikasta vastaavana johtajana. Olen istunut EK:n kauppapoliittisessa valiokunnassa ja ICC:n vastaavassa ryhmässä. Konsultin työssäni olen erikoistunut mm. kauppapolitiikkaan.

Tältä pohjalta uskallan väittää tietäväni jotain. INTA eli kansainvälisen kaupan valiokunta on yksi niistä Euroopan parlamentin valiokunnista, joihin haluan tuoda asiantuntemukseni.