Ilmastonmuutosta vastaan

There is no planet B

EU:n tulee olla johtaja

EU:n osuus globaaleista päästöistä on pieni, mutta sen tulee olla johtaja taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Miksi?

  • muut täytyy saada mukaan – Eurooppa ei ratkaise ongelmaa, vaikka saisi päästönsä nollaan
  • oma pesä pitää hoitaa – jos vauras EU ei näytä esimerkkiä, mitä voimme odottaa köyhemmiltä mailta
  • tarvitaan Pariisin sopimusta tiukemmat kansainväliset sopimukset – EU:n tulee olla uskottava, vaativa neuvottelija
  • jotta EU:n yrityksillä on etumatka ratkaisujen tuottajana

Kukaan muu ei ota tätä johtajuutta – se on nähty. Viisas ottaa vastuun ja tekee eikä väistele.

 

Vastuumme ja itsekkäät syyt toimia

Maapallo kyllä selviää rajustakin ilmastonmuutoksesta, mutta ihmiskunta tuskin. Ei ainakaan ilman suurta kärsimystä. Meidän tulee kantaa vastuumme lapsiamme kohtaan. Monia asioita voi korjata jälkikäteen, mutta ilmaston kanssa vahingot ovat peruuttamattomia. Olemme tuhon tiellä ja tiedämme sen.

Meidän suomalaisten kannattaa taistella ilmastonmuutosta vastaan jo kovin itsekkäistä syistä. Harvaa meistä uhkaa merenpinnan nousu – ehkä Helsingin torikauppiaita, presidenttiä linnassaan ja pormestaria kaupungintalossaan. Mutta tuholaiset voivat syödä metsämme. Tai myrskyt kaataa ne metsät. Tai sitten puuta ei vain saada korjattua, kun tanner ei jäädy metsäkoneen kestäväksi.

Lämpötilan nousu muutamilla asteilla tekee valtavista alueista Afrikassa ja Aasiassa elinkelvottomia. Sadat miljoonat ihmiset lähtevät liikkeelle kotiseuduiltaan. Eikä heitä voi syyttää, jos vaihtoehtona on kuolema. Kun liikkeelle on kerran lähdetty, saman tien voi taivaltaa kauemmaksikin. Miksei Suomeenkin?

EU on Suomen tärkein väline taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. EU-säätelyä tarvitaan markkinaehtoisten ratkaisujen kirittäjänä. Ilmastoteknologia avaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia ja markkinoita. Olemme hyviä cleantechissä.

 

Instrumentit

Suunta on selvä, mutta yhtä tärkeää on, millaisia instrumentteja käytetään. Juuri tähän säätöön mepit voivat vaikuttaa.

  • Instrumenttien tulee olla teknologianeutraaleja. 
  • Annetaan markkinoiden ja insinöörien keksiä ratkaisut.
  • CO2 ja muut kaasut eivät tunne rajoja – kustannustehokkain toimi voi olla EU:n ulkopuolella.

 

Tarvitaan osaavia meppejä

Suomi tarvitsee meppejä, jotka ymmärtävät EU:n ilmastopolitiikan logiikan, historian ja mahdollisuudet. Esimerkiksi päästökauppa ei ole täydellinen instrumentti ole. Se on EU:n mandaatin rajoissa luotu innovaatio – hiilipörssi ja -vero, joka ei ole muodollisesti vero. Verotus kun ei ole EU:n toimivallassa. Siksi piti tehdä viritys. Mutta pidetään kiinni päästökaupasta ja yritetään saada siitä globaali.

Olin töissä Euroopan komissiossa yksikössä, joka vastasi kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. Sittemmin yksikön perinnöstä kasvoi kokonainen pääosasto (DG CLIMA), EU:n ilmastopolitiikka sekä Pariisin kansainvälinen ilmastosopimus. Hienoa!

Määrätietoista työtä tulee jatkaa. Lastemme takia.